Tassa muistiinpanoja itselle Phuketissa golfaamisesta maaliskuussa 2008. Golfkierroksen hinta koostuu seuraavasti
- Greenfee, alkaen 3000 baht
- Caddiefee, alkaen 200 baht
- Caddien tippi, alkaen 200 baht
- Kyyti, satoja bahteja riippuen neuvottelutaidoista. Skootterin saa satasella paivaksi. Phuketissa on aivan SAIRAS taksi/tuktuk-kulttuuri. Kun Bangokissa ajaa ilmastoidulla, tuoreella Toyotalla alle satasella mihin vaan, Phuketissa hikinen tuktuk maksaa paivalla satasia, yolla tonnin. Suosittelen auton vuokraamista ja varovaista ajamista itse, just say no to Phuket tuktuk-mafia. :)
- Golfauto, ei aina pakollinen, 1000 bahtin tietamilla
- Mailavuokra 1000 bahtin tietamilla klubilla, yksityisisita proshopista halvemmalla mutta siella ei tarjolla vasurikamoja.
- Rangepalloja saa muistaakseni 30 50:lla bahtilla. Gatorade on 50 BHT ja myyntipisteita on muutaman reian valein.
Kierrokset kannattaa varata jonkun proshopin, nettipalvelun (googlaa Phuket golf) tai Harry's barin kautta. Kun greenfee on normaalisti esim. 3000 bahtia + 250 bahtin caddiemaksu niin naiden kautta varatessa 2700 bahtilla saa molemmat ja jopa kyydin alennuksella. Pelasin Phuket Country Clubilla ja Loch Palmilla. Ei olleet mitaan superklubeja eli greenit oli hyvassa kunnossa, muuten vahan niin ja nain.
Caddieiden laatu vaihtelee. Osa ei puhu lainkaan englantia, nayttaa puttilinjat pain makea eika hae palloja. Osa tekee kaikki kolme erinomaisesti plus haluaa esitella sinut siskolleen/kaverilleen/aidilleen treffitarkoituksessa. Muista hymyilla koko ajan ja ala koskaan milloinkaan korota aantasi vaikka kuinka veetuttaisi. Ja iso golfvarjo ei ole yhtaan liian gay jos aurinko paahtaa iltapaivalla, se tekee olosta lahes siedettavan!
Peliseura oli paaosin erilaisista syista Phukettiin "elakkeelle" vetaytyneita yli viisikymppisia hemmoja Euroopasta. Osa erittain hauskaa ja valaisevaa juttuseuraa maalaispojalle, osa erittain yrmyja (saksalais)elakelaisia jotka nostaa pallon alle metrista (given!) ja kiirehtii tiiaamaan. Kai ne pelkaa etta kyseessa on niiden viimeinen kierros ikina. Ehka syysta. Kaikkein mukavin kohdalle sattunut hollantilainen pelikaveri oli Phuket CC:n jasen ja pyysi seurakseen (vaimonsa kanssa) pelaamaan seuraavan kierroksen jolloin greenfee olisi puolet normaalisti. Eli kannattaa olla mukavaa seuraa myos itse.
- Blue Canyon Country Club
- Mission Hills Golf Resort
- Laguna Phuket Golf Club
- Loch Palm Golf Club
- Red Mountain Golf Club
- Phuket Country Club
- Thai Muang Beach Golf (suljettu)
Paikalliset golfarit vinkkasi etta Raja prabma dam ja tublamu (khao lak) olis halpoja ja hyvia golfmestoja phuketista pohjoiseen ja todella paljon edullisempia. Itse en menisi enaa toista Phukettiin golfaamaan jos ei ihan pakko: hinta/laatusuhde ei ole mielestani kohdallaan jos ei saa jotakin superalennuksia. Saa on kylla sitten todella hyva joulu-maaliskuun eli just ne kauheimmat kuukauden Suomessa...
Koskapa mun reissu nayttaa viimeisten postausten perusteella liian auvoisalta, pitaa kirjoittaa valissa myos marinaposti! Elamahan ei ole - suositun sanonnan mukaan - pelkastaan ruusuilla tanssimista, valilla se on myos siemensyoksya ja nousuhmalaa. Reissun rumimmassa kaupungissa eli Taipeissa on hyva laittaa kiukkuhevia kuulokkeisiin ja kirjata marisemisen top 5 viimeisen parin viikon ajalta:
5. Ruoka.
4. Marisevat travellauskaverit. Heti jos jotain on vahankin vialla niin naama vaannetaan norsunveelle, pistetaan kadet puuskaan ja aletaan nilittaa miten taalla Aasiassa kaikki on niin huonosti yleensakin. Erityisesti ranskalaiset osaavat valittaa kaikesta ja jatkuvasti. Onneksi en osaa ranskaa niin jaa suurin osa tajuamatta.
3. Nestehukka. Heraat aamulla sikeiden 8h younien jalkeen Hong Kongissa ja jotain on vialla. Ei pissata. Ollenkaan. Samalla huomaat etta paa alkaa tulla ihan jarjettoman kipeaksi. Eli kroppa oli hikoilun puolesta edelleen Malesian ajassa vaikka Honkkareissa oli 15 astetta viileampaa. Meneehan se aamupaiva punkassakin urheilujuomia nauttiessa, onneksi ulkona sataa. Ja se joka sanoo etta "laita pikkasen suolaa veteen niin se imeytyy paremmin": tervetuloa mun luo kylaan heti kun palaan Suomeen, voit demota minulle miten juodaan kuusi litraa lamminta suolavetta oksentamatta. Tai siis oikeammin ajatellen tulen teille katsomaan sita oksen... eiku demoamista.
2. Virheet matkalipussa. Tein maailman ympari -lentolippuun muutokset Singaporessa. Kuukausi myohemmin eli tanaan kuulen Hong Kongin lahtotiskilla etta American Airlines on "unohtanut" varata paikat "virallisesti". Lippunumero on kateissa, joten kannykalla Soneran datayhteys sahkopostiin ja sielta loytyy tilausnumero jostain sahkopostista. Lennolla on onneksi viela tilaa joten paasen koneeseen. Huh huh.
1. Virheet sukelluslaitteissa. Sukelluksella nro 47. Phuketissa oltiin reilussa 20 metrissa katsomassa hylkya. Huomaan etta ilmaa on jaljella enaa 70 baria (50 kohdalla pitaa viimeistaan aloitella nousu pintaa kohti). Viestin taman sukelllusoppaalle joka on etta "ok". Muilla on ilmaa 120 joten vahan ihmettelen etta mites nain. Onneksi katson mittaria minuutin paasta uudelleen - ilmaa on 20 baria ja yli-innokas thaikkuopas on viemassa meita alaspain katsomaan vessoja. Eikun opasta kyynartaipeesta kiinni ja naytan talle mittaria. Kahden hengen varailmoilla tullaan sitten pintaan ja pysyn todella rauhallisena. Laivalla syy selviaa: painemittarin letku vuotaa. Seuraavalla sukelluksella jannitys laukeaa ja sydan lyo 150 bpm koko sukelluksen ajan - tankki on taas tyhja reilussa puolessa tunnissa.
Tanaan lahti sitten yks juttu pois mun 324634 things to do before you die -listasta: kay F1-kisoissa! Paikkana oli Sepang, Kuala Lumpur.
Tiivistettyna: ihan alyton meteli, aika-ajot on tylsat ja kisan seuraaminen on yllattavan jannittavaa jos onnistuu pysymaan tapahtumien karrylla. Eli radiolla varustetut kuulosuojaimet joista kuulee kisaradion seka videoscreeni mahdollisimman lahella (olivat yllattavan pienia) niin voit pysya karryilla kolmannen kierroksenkin jalkeen...
Ferrari oli aasialaisten suosikki ja oli kummallista nahda aasialaislapsilla Ferrari-lippis jossa on Suomen lippu. Ja kun lopussa Kimi johti ja Heikki oli turvallisesti kolmantena niin oli ihan kiva fiilis. Tosin ei mitaan verrattuna yhteenkaan paikan paalla koettuun EM- tai MM-futisotteluun tai edes Karppien playoffeihin. Sori nyt vaan. Ja aika-ajosysteemihan on harvinaisen hanurista.
Formuloissa oli kuitenkin jotain magiaa. Kun ykkosten harjoitusten jalkeen radalle tuli Porsche Carrera Cupin autot, niiden aani kuulosti lahinna Huyndailta ja tuntui etta niista olisi voinut kavella ohi. Siis ykkosiin verrattuna. Tassa viela videoklippi kisoista joka kertonee kaiken aanenpaineesta:
Tassa vahan kaytannon infoa niille jotka on ehka haaveilleet samanlaisesta hommelista
- Kuala Lumpuriin paasee napparasti Airasialla Phuketista tai Krabista. Eli jos talviloma sattuu tuolle seudulle niin eiku lentoja varaamaan, mun lento maksoi 55 euroa yhteen suuntaan.
- Rata sijaitsee tunnin (kisapaivina ruuhkassa kahden tunnin) ajomatkan paassa KL:n keskustasta, ma maksoin samalle taksisuharille 10 euroa / suunta kun en jaksanut saataa bussien / junien kanssa. Lentokentta on ihan vieressa ja muutama lentokenttahotelli alle 20 km paassa. Nailta ilmeisesti tulee radalle busseja, hurjimmat naytti olevan liikkeella skoottereilla. Joka olikin ruuhkissa erinomainen ratkaisu jos paa ei palele paikallisessa liikenteessa. Perilla bussi kiertaa jatkuvasti katsomoiden valilla, kavella ei juuri tarvi. Rata-alueelle kannattaa menna todella hyvissa ajoin ja paluumatkaan varata paljon aikaa (ja juotavaa). Paakatsomon sponsoriteltoissa voi nahda kuskeja ja tehda kaikkea kivaa, aika kylla kuluu.
- Liput on kohtuuhintaisia, alle 200 eurolla paasee koko viikonlopuksi ihan katettuun katsomoon josta nakee varikolle. Mulla oli paikan paalta ostetut opiskelijaliput, 70 e :). C2 Hillstand oli ihan jees, sielta naki paljon mutkia ja saattoi maata nurtsilla. Citrine oli takasuorakatsomo, jossa saattoi valita paikan kaytannossa vapaasti.
- Kuulosuojaimet on must, jos niissa on radio niin voi kuunnella kisaselostusta livena (myynnissa 20 e). Tulpat on liian vahan ja vain urpo on ilman mitaan suojia.
- KL:ssa on kuumaa ja hikista joten kannattaa juoda paljon ei-alkoholipitoisia juomia ja nynnyimmat (kuten mina) ottaa mukaan ison golfvarjon auringolta suojaamaan. Rata-alueelle ei saanut vieda omia juomia eika ruokia. Juomat maksoi euron, bisse kolme ja ruoka viisi euroa.
Jokainen suomalainen on ainakin joskus unelmoinut lottovoitosta. "Voi että kun olis rahaa tai voittas lotosta niin..." Niin mitä? Mitä oikeasti tekisit jos voittaisit lotosta?
Olen aina hämmästellyt ihmisiä jotka jotka sanovat että rikastuminen ei ole muuttanut heidän elämäänsä. Lottovoiton jälkeen käydään töissä ja ostetaan omakotitalo sekä tappiin asti varusteltu Volvo tai Audi (Mersua tekisi mieli vaan ei kehtaa naapureiden takia). Haloo! Mun mielestä lottovoittoja ei saisi antaa tällaisille ihmisille vaan vain sellaisille, jotka tietävät miten rahalla voi tehdä kaikenmoista kivaa. Kuten esimerkiksi minulle. :)
Kun lähdin reissuun niin päätin että tästä tulee mun "lottovoittajareissu". Teen matkabudjetin puitteissa just sitä mitä haluan ja kuvittelen olevani undercover-lottomiljonääri joka reissaa backpackereiden kanssa vain seuran takia. Esimerkiksi tänään mulla oli viimeisin lottovoittajahetki kun mietin neljän päivän sukellussafarilta paluun jälkeen että menenkö vikana päivänä golfaamaan jollekin huippukentälle vai sukeltamaan (ja saan 50 sukellusta täyteen). Vaikeita valintoja. Näiden eteen rikas ihminen joutuu varmasi päivittäin...
Mutta ei se rikkaus taida kuitenkaan olla reissaamisen perusehto. Ne joilla olisi aikaa ja rohkeutta reissata, ei ole yleensä rahaa. Ja ne joilla on rahaa pelkäävät reissata koska rahat voivat kadota. Paskempi homma.
Minulla on kuitenkin on ollut aivan sikamahtava reissu ja olo on ollut useamman kerran että "voiko jotain näin nastaa oikeasti tapahtua just mulle". Ja jos voittaisin lotosta niin en varmasti kävisi töissä enkä ostaisi omakotitaloa Suomesta. Mutta vuokraisin kyllä aina autovuokraamosta kunnon pirssin näiden minimvarusteltujen riisikuppien sijaan. :D Mahtuis sitten kyläilemään tulleet kaverit ja sukulaisetkin kyytiin!
Jos joku ei vielä tiennyt niin Thaimaassa on todella helppo saada naisseuraa pikkurahalla. Phuket on ehkä kolmanneksi paras tai pahin paikka ykköstilaa pitävän Pattayan ja kakkosena tulevan Bangokin jälkeen. Jopa täällä Karonin perherannalla on varsin vilkas tyttöbaarikuja, Patongin pahepesästä puhumattakaan.
Ainakin mun stereotypia seksituristista on isomahainen, keski-ikäinen tai eläkeikäinen mies. Phuketissa tapaamieni varsin värikkäiden tyyppien jälkeen ainakin mun näkemys aiheesta on muuttunut. Esimerkiksi alakerran baarissa tapaamani Kris on mun ikäinen, hoikka ja sen näköinen nappisilmä että varmaan ainakin Helsingissä flaksi kävisi. Mutta ei. Kris esitteli itsensä heti seksituristiksi ja puhuu lakkaamatta siitä tai sen puutteesta. Kaveri on ollut omien puheidensa mukaan n. 200 paikallisen tytön kanssa ja viimeksi kun näin kaveria niin reppuun oli tarttunut iso kasa thaipornoa. Sitä kun ei vielä hyllyssä ollut, muita aasialaisia kyllä. Olen siis tavannut elämäni ensimmäistä kertaa aidon seksihullun.
Golfkierroksilla olen tavannut yli viisikymppisiä ja erittäin hyväkuntoisia "eläkeläisiä", jotka ovat myyneet bisnekset himassa ja asettuneet Thaimaahan. Tämänpäiväisellä hollantilaisella pelikaverilla Samilla (63 vee) oli mukana 33-vuotias vaimo, joka oli ehkä kaunein nainen jonka olen Aasiassa nähnyt. Samilla tämä oli jo toinen thaivaimo, eka oli vienyt mukanaan auton ja pikaveneen ja rantatonti. Mutta hei, that's only money. Ja hollantiin jääneelle vaimollekin pitää maksaa 2000 euroa kuussa. Mutta kaveri oli ehkä iloisin eläkeläinen jonka olen koskaan tavannut.
Mutta vaikka näiden farangien jutut naurattaakin, aamulla ei naurata kun herää prostutioidun ja asiakkaan riitaan. "Do you have fucking HIV?" karjui naapurihuoneen parikymppinen brittikundi aamuyöstä. Teki mieli mennä sanomaan että on vissiin joka toisella thaiprostutioidulla, oisit laittanu erkkaa lapaan.
Että tämmösiä tarinoita tällä kertaa. Muuten Phuket on kyllä mainettaan parempi paikka. Kannattaa tsekata ainakin Kamala Beach ja toi Karonin viereinen Kata jos ei halua Patongin turistihelvettiin.
PS. Lonely Planetin uusimmassa Thaimaa-versiossa morkattiin muuten Phi Phitä, joten ei olleet meidän reissuporukan huomiot ihan tuulesta temmattuja.
Thaimaan kadunkulmissa on paljon ystavallisia Tourist Informationeja ja webissa erilaisia keskusvaraamoja. Niita kayttamalla saa helposti majoitusta, mutta se on yleensa laatuunsa nahden ylihintaista. Useimmiten naiden turisti-infojen mukaan kaikki halvat paikat ovat taynna ja kalliimmistakin vain kalliita huoneita vapaana. Kaytannossa sinut ohjataan siihen mestaan joka maksaa parhaan palkkion, hymyista ja uskottavista puhelinsoitoista huolimatta.
Saapuessani nyt Phukettiin varasin taas netista kahdeksi yoksi hotellin, yllattaen halvin oli keskusvaraamon mukaan taynna. Paadyin todella nuhjuiseen mutta asialliseen Karon Viewiin ruotsalaisperheiden kanssa, 1400 BHT yo. Vuokrasin naapurivuokraamosta skootterin, 300 BHT paiva. Seuraavan paivan kaytin golf/sukellus/majoitus/skootterihintojen tsekkaukseen. Lopputuloksena olen about yhta nuhjuisessa mutta tv:lla varustetussa Kangaroo guesthousessa 650BHT yo ja skootteri maksaa 100 BHT paiva. Golfin greenfeetkin laski lahes siedettavalle tasolle pienella tutkimustyolla (Phuket Country Clubin proshop myy niita halvalla, sisaltaa kyydin ja caddiefeen) ja loysin sukellusretken Similanille kolmanneksen edullisemmin - vielapa suomalaisesta sukelluskoulusta joka taittaa koko matkan veneella, ei osittain pikkubussilla. Nice.
Moni varmaan tirskahtelee kun nain vanha aija budjettimatkailee, mutta 16 paivan aikana Phuketilla saastan kaytannossa sukellusreissun Similanille, yli 20.000 BHT (lahes 500 euroa). Tama vastaa myos minulle esitettyyn kysymykseen "miten sulla on varaa". Ei ne isot tulot vaan pienet menot. Mutta kylla talla reissulla silti yhden kaytetyn Mersun verran saastojakin palaa. Joten taytyy pitaa huoli etta se on vahintaan Mersulla ajelun veroista. :)
Perttu lähti sitten eilen kotia kohti ja mä jäin reissaamaan vielä pariksi kuukaudeksi. En ole ikinä viettänyt kenenkään kanssa ympärivuorokautisesti kahta kuukautta yhdessä. Muuutamaa yötä lukuunottamatta nukuttiinkin samassa huoneessa joten oli kyllä ihme että ei onnistuttu edes riitelemään kunnolla. Josta menee tietysti kunnia Pertulle! Mähän nyt kiihdyn nollasta riitaan alle viidessä sekunnissa enkä pidä pientä huutosettiä edes riitelynä vaan nopeimpana tapana saada selville mitä toinen ajattelee. Tämä voi olla tottumattomalla aika hankalaa. Olisitte nähneet siskon (erittäin rauhallisen) aviomiehen ilmeen kun hän joutui seurusteluaikana ekaa kertaa keskelle Pekkaloiden mielipide-eroavaisuuksia.
Mutta joo, kaksin tai porukassa reissaaminen on kyllä täysin erilaista kuin yksin reissaus. Kun Jonne ja Jarkko tuli messiin joulukuussa niin olin korviani myöten täynnä yksinreissaamista. Nyt kun Perttu lähti niin on totuuden nimissä sanottuna kiva reissata taas yksin vaikka kaverina oli ehkä maailman helpoin reissubuddy. Yksin meneminen on vaan niin erilaista, ei välttämättä parempaa mutta vähän kuin olisi lähtenyt uudelle reissulle. Vietin viikonlopun Kuala Lumpurissa puhumatta kenellekään mitään vaikka olin majoittunut hosteliin jossa kaikki olivat melkoisen sosiaalista porukkaa. Oli kiva olla hiljaa hetki. :) Ja tietysti heti yksinreissauksen aluksi lentokenttäbussin kuski yritti jättää mut väkisellä väärälle puolelle KL:ää ja piti ottaa käyttöön tiukin ystävällinen äänensävy ja yksinkertaisesti kieltäytyä poistumasta bussista. Myös majoituksen taso romahti, mutta lämpimästä suihkusta en tingi...
Nyt olen Phuketissa ja täällä kadulla oli tuttu näky: sateessa selkä kyyryssä käveleviä skandinaaveja naamat rutussa (sataa 30 minuuttia = hiihtoloma TÄYSIN pilalla). Tästä Suomi-muistutuksesta innoittuneena piti tulla nettikahvilaan kuuntelemaan heviä. Olen ollut vähän huolestunut kun reissusa tulee kuunneltua vain "kivaa" musiikkia ja hevi on jäänyt ihan paitsioon. Eli olen elävä todiste siitä että olosuhteet aiheuttavat hevin suosion Suomessa. Vie korpisoturi tropiikkiin ja johan alkaa kevytpoppis ja trendikkaat neosoul-levyt raikua hostellihuoneessa. Huh.
Bali (katso kuvat) yllätti positiivisesti ja siitä voi sanoa että välttäkää Kutaa jos ette surffaa aktiivisesti. Kaikki muut paikat missä kierrettiin oli sata kertaa kivempia. Harkitkaa myos tarkaan haluatteko vuokrata auton, silla ajaminen on todella stressaavaa ja parin tunnin ajorupeaman jalkeen kuski nayttaa silta kuin olisi juuri valvonut yon. Ubud ja Amed olivat todella nastoja paikkoja ja jälkimmäinen ehkä makein paikka missä olen sukeltanut so far. Oli hauskaa tavata Pertun sukulainen Riitta joka oli asunut saarella jo 20 vuotta.
Phuketissa on tarkoitus sukeltaa ja pelata sitä golfia vihdoin. Tämäkin saari on kuulemma kiva kun välttää näitä tjäreborimestoja. Sitten matka jatkuu F1-kisoihin Kuala Lumpuriin ja siitä Hong Kongiin. Kahden kuukauden päätä Helsinkiin ja töihin. Syytä ottaa siis kaikki irti loppuajasta, aloitin tänään tipattoman maalikuun kun tammikuussa ei oikein viitsinyt pitää.
